Turvallisen Suomen eteen on tehtävä töitä

Suomalaiset arvostavat turvallisuutta, yhteiskuntarauhaa ja hyvää arkea. Turvalliseen arkeen on hyvä palata lomien jälkeen, jos sellainen on olemassa. Aina näin ei ole, vaikka meillä kaikilla onkin oikeus turvallisuuteen velvollisuuksia hoitaessamme ja vapaalla. Töissä, oppilaitoksissa, päiväkodeissa ja terveydenhoidossa, kadulla ja kotona. Tärkein yhteinen tehtävämme onkin rakentaa ja vahvistaa turvallista, oikeudenmukaista ja toimivaa yhteiskuntaa ja arkea.

Suomi on kansainvälisten tilastojen valossa mm. maailman turvallisin maa (The Travel and Tourism Competitiveness Report 2017-2018), maassamme on maailman vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta (The Global Competitiveness Report 2017-2018, Organized Crime) ja maamme on Tanskan ja Ruotsin jälkeen maailman sosiaalisesti oikeudenmukaisin EU-maa (Social Justice in the EU, Index report 2017). Suomessa lapsuus taas on maailman viidenneksi turvatuin (Stolen childhood, Report 2017).

Toisenlaisiakin tilastoja löytyy. Huoli turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta on todellinen. Turvattomuuden tunne siitä, saako tarvitsemaansa välttämätöntä hoitoa ja tukea eri elämäntilanteissa ahdistaa. Perusoikeuksiin liittyvä epäoikeudenmukaisuus korostuu erityisesti yksinäisillä ikääntyvillä. Ikäsyrjintään törmää mm. terveydenhuollossa. Maassamme 55 000 ihmisen kohdalla asiakasmaksut, lääkkeet ja matkat syövät tuloista 40% (Valtioneuvoston selvitys 30/2018).

Myös rikostilastot osoittavat, että turvattomuus kuuluu liian monen arkeen. Vaikka rikosten kokonaismäärä laski tammi-kesäkuussa 2018, kasvoi esim. seksuaalirikosten määrä 9,88% viime vuoteen verrattuna. Järkyttävintä oli lasten hyväksikäyttörikosten lisääntyminen 16.84% (Poliisin tilastopalvelu 2018). Naisiin kohdistuva väkivalta on maamme suuri häpeä, sillä Suomessa naiset ovat yleisemmin väkivallan kohteena kuin missään muussa EU-maassa (EU:n perusoikeusviraston tutkimus 2014). Turvakotien tarve on ennätyslukemissa (Yle 1.7.2018) ja maahanmuuton myötä kunniaväkivalta sekä tyttöjen silpominen ovat tuoneet lisää haasteita turvallisuuden parantamiseen (Yle 4.8.2018).

Valtion budjetti on kasvanut vuosina 2008 -2018 43,5 miljardista eurosta 55,1 miljardiin, joten rahaa kyllä on. Ratkaisevaa on, minkälaiseen tärkeysjärjestykseen asukkaiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta oleelliset asiat laitetaan. Suomi tarvitsee johtamista ja politiikkaa, joka lisää maamme turvallisuutta ja yhtenäisyyttä. Maatamme tulee rakentaa sellaisten asioiden varaan, jotka yhdistävät. Meidän tulee kaikin voimin ylläpitää ja kehittää niitä hyviä perusasioita joita Suomessa jo on. Turvallisuutta, rauhaa ja tavallista hyvää arkea on puolustettava niin, etteivät lompakon paksuus, elämäntilanne, ikä tai sukupuoli ratkaise.

Lulu Ranne

varakansanedustaja, Perussuomalaiset Naiset Ry 2.vpj